Myynti, markkinointi ja brändi.

Mitä tarkoitetaan myynnillä, markkinoinnilla ja brändilla ja miten se liittyy taikuuteen?

Maallikon kielelle käännettynä: Myynti on sitä kun menen baarissa naisen luokse ja sanon olevani hyvä sängyssä, jonka jälkeen kysyn lähtisikö hän minun luokseni jatkamaan.

Markkinointi on sitä kun kaverini menee baarissa naisen luokse ja sanoo minun olevan hyvä sängyssä ja kysyy josko hän lähtisi minun matkaani.

Brändi taas on sitä kun nainen tulee baarissa minun luokseni ja sanoo tietävänsä minun olevan hyvä sängyssä ja pyytää päästä viettämään iltaa minun kanssani.

Kuka ei haluaisi olla brändi?!

Melko karrikoitu esimerkki, mutta ajaa asiansa.

Miten brändit liittyvät taikuuteen?

Luttinen on brändi. Kuinka usein olenkaan kuullut tuota nimeä minusta käytettävän kun olen kertonut ammattini olevan taikuus. Enkä ota sitä minkäänlaisena loukkauksena, sillä Jarmo on yksi Suomen parhaimpia taikureita, mutta eihän sitä asiaa tiedetä "maallikoiden" keskuudessa...

Criss Angel on brändi. "Hei teetkö sä niitä Criss Angel juttuja vai?"

brändi on enemmän kuin yrityksen logo tai iskulause. Brändi on se kuva minkä ihmiset saavat minusta taikurina. Haluan sen kuvan olevan sellainen, että se on ainoa asia mikä heille tulee mieleen sanasta 'taikuri'. Brändi on se kokemus joka ihmiselle jää esityksestä.

Brändi on jotain johon tulisi pyrkiä.

Soitin tänään ohjelmatoimistoon johon olin ollut yhteydessä kuukausi takaperin ja lähettänyt heille sähköpostia itsestäni, josko he ottaisivat minut esiintyjä -listalleen.

Mikäli minun henkilökohtainen brändini olisi ollut parempi eivät he olisi sanonee, etteivät tarvitse minua. Mikäli minulla olisi jo nimeä kansan keskuudessa hauskana ja ammattimaisena taikurina ei minun olisi tarvinnut ottaa heihin yhteyttä. He olisivat ottaneet yhteyttä minuun.

Ohjelmatoimistot eivät ole enää sitä mitä ne joskus ovat olleet. Nykyään ne ovat vain valmiin ohjelman jälleenmyyjiä. Kaikki pitäisi antaa valmiina.

(Tämän voi toki lukea niinkin, että haluaisin jokun muunkin panostavan minuun kuin vain itseni.)

Tympääntyneen oloinen täti sanoi puhelimessa, että heillä on jo monta taikuria listoilla ja että keikkaa on tajolla vähemmän kuin taikureita. Tämä on varmasti totta, mutta ihmettelen silti sitä kun minulle lueteltiin kaikkia niitä henkilöitä jotka ovat heidän listallaa. Vain murto osa näistä esiintyjistä on esillä heidän nettisivuillaan. Vain ne joilla on jo nimeä olivat esillä kuvien kera. Muista ei ollut edes nimiä.

En tiedä haluaisinko tuollaisen ohjelmatoimiston listoille sittenkään.

Kai se on vain myönnettävä, että se rankin työ on tehtävä itse. Hiottava esitykset huippuunsa ja lähdettävä valloittamaan tätä kylmää pohjoisen kansaa puolelleen.

Kahdeksan vuotta olen tehnyt keikkaa joista viimeiset kaksi ammattilaisena ja vasta nyt alan raapaista sitä pintaa minkä jälkeen ihmiset tietävät minut. Julkisia esiintymisiä mm. Grand Casino Helsingissä, lukuisia esiintymisiä mm. Oluthuone -konsernin pubeissa ja baareissa ja nyt minuun otettiin yhteyttä jos haluaisin olla mukana 'Art goes Kapakka' -festivaaleissa.

Se miten taikuus sopii kaiken tuon muun taiteen kanssa kyseisiin karkeloihin tulee olemaan mielenkiintoista nähdä.

Onko taikuus taidetta?

Tästä saisi aivan oman kirjoituksen aikaiseksi ja taidän jättää sen toiseen kertaan, mutta loppuun haluan laittaa tuohon kysymykseen vastauksen kolleegaltani Aaro Sorvalta.

"Taikuus on taidetta, koska me ei makseta alvia."

Stressaantuneena: Taikuri Sami Paavola

Palavana paperina, sataa maahan tarina..

Minkälaisiin sfääreihin taikuudella voidaan päästä?

Tämä kysymys kajahti mieleeni kun kävin tekemässä tutkimustyötä Himoksella viikonloppuna. Himos-Areenan lavalla esiintyi perjantaina Movetron suoraan 90-luvun muistoista ja lauantaina viereisessä kuvassa esiintyvä Apulanta.

Oli lavalla musiikki-maailmasta sitten Moverton tai Apulanta (muiden esimerkkien puttuessa) on tunnelma lavan edessä huumaavaa. Yleisö tanssii, riehuu ja laulaa mukana. Jokaisen kappaleen jälkeen päästettiin ilmoille raikuvat aplodit yleisön toimesta ilman kalastelua tai sen kummempia julistuksia (toisin kuin monissa taika-esityksissä tehdään).

Sponttaanit raikuvat aplodit kymmeniä kertoja illassa ja taattu encore-pyyntö johon vastattiin enemmän kuin mielellään.

Mikä on se asia mikä saa ihmiset hullaantumaan musiikki-esityksiin eritavalla kuin taikuuteen?

Onko se kiinni siitä että taikuudessa ihmisten ei ole tarkoitus tietää mitä seuraavaksi tapahtuu vaiko siitä että taikatempuissa ei oikein voi pomppia ja riehua mukana?

Onko taikuuden pakko olla tällaista?

Voisiko taikuuden mukana pomppia ja riehua? Toimisiko taikuus vaikka yleisö tietäisi tasan mihin ollaan päätymässä ja voisiko yleisö silti pitää esityksestä?

Toimiihan se stand-up koomikoillakin. Ihmiset ovat nähneet koomikoita niin netin kautta kauin keikoillakin kertomassa samoja vitsejä ja silti se on hauskaa ja viihdyttävää.

Vatsasta puhuja Jeff Dunham nousi suuren yleisön tietoisuuteen internetin kautta ja kiertää nyt maailmaa tekemässä samoja vatsastapuhumist sketsejä jotka on katsottu youtube-sivustolla jo satoja miljoonia kertoja.

Voisiko taikuus toimia samalla tavalla ja jos voisi, niin miten ja miksi kukaan ei ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi asiaa tältä kantilta?

Voisivatko ihmiset suomessa hullaantua taikurin saapumisesta lavalle samalla tavalla kuin esimerkiksi rock-konserteissa?

Haluaisivatko ihmiset suomessa rientää eturiviin katsomaan, kuuntelemaan ja nauttimaan esityksestä samalla tavalla kuin tekno-bileissä riennetään DJ:n eteen tanssilattialle?

Voisin kuvitella, että esitykseni olisi oltava nopeatempoinen musiikintahtiin tehtävä spektaakkeli jonka tulisi räjäyttää ihmisten tajunta katselukerta toisensa jälkeen. Pyrotekniikkaa, suuria valotauluja, laaser-valoja ja kuumia tanssityttöjä, (visuaalinen orgasmi) jonka kanssa taikuus muodostaisi kokonaisuuden joka polttaisi ikuisen kuvan katsojan verkkokalvoille ja halun kerskua kavereilleen nähneensä mahtavimman shown ikinä.

Toisaalta.. Lähestynkö asiaa nyt väärin?

Todellinen kysymyshän kuuluu; minkälainen haluaisin kohdeyleisöni olevan ja missä haluan esiintyä?

Haluanko seistä jonkun pramean teatterin tai kasinon lavalla ja esiintyä täydelle salille ihmisiä jotka istuvat tweed-takeissaan ja iltapuvuissaan siemaillen kuohuviiniä? Tottakai haluan. Silloin ainakin tietäisin ihmisten tulleen varta vasten katsomaan minua.

Vai haluanko esiintyä yökerhojen korotetuilla lavoilla tanssilattian edessä ja voittaa vauhdikkaalla esityksellä puolelleni myös ne ihmiset jotka ovat tulleet sinne vain alkoholin takia?

Ehdottomasti! Tämänlaiselle esitykselle minusta olisi kysyntää jos joku sellaista vain osaisi tarjota ja markkinoida.

Ensiksi pitää suunnitella vauhdikas kokonaisuus joka toteutetaan niin musiikin kuin puheenkin tahtiin, jonka jälkeen esitys harjoitellaan priimakuntoon ja kuvataan videolle jollain keikalla jossa yleisö on täysilä mukana ja silminnähden nauttii esityksestä. Sitten laitetaan osia tuosta esityksestä (ei tietenkään niitä parhaita temppuja) näkyville internettiin ja toivotaan parasta kokoajan koittaen keksiä tapoja parantaa ja hioa omaa suoristusta.

Image-lehden toimittaja Katja Lindroos väittää Design kolumnissaan (lehti No. 3/2011) maailmasta kadonneen magian ja että taiat pitäisi keksiä uudelleen.

Nyt olisi oikea tilaisuus iskeä. "Fantasian ja taikuuden kaipuu on näkynyt populaarikulttuurissa jo pitkään."

Miten siis tuoda taikuus takaisin populaarikulttuuriin?

Siinä vasta kysymys...

Pohdiskellen: Taikuri Sami Paavola

Mielikuvitukseton otsikko.

Koko viikonloppu ilman internettiä...

Sitä huomasi taas olevansa riippuvainen jostain niin arkipäiväisestä kuin internet. Olin ihan hukassa ilman sitä. Onneksi puhelimella pystyi hoitamaan akuuteimmat asiat.

On tästä netittömästä hetkestä ollut jotain hyötyäkin. On tullut mietittyä asioita. Taikurin näkökulmasta. Muutamia ideoita ehdin kehittää eteenpäin ja ajattelin niistä tänne hieman kirjoitella.

Ohjelmaideoita teatteriolosuhteisiin (tiedän ettei minun kohdalleni tällaisia olosuhteita ole ihan heti tulossa, mutta haluan vain kirjoittaa näitä itselleni ylös).

Ohjelmakokonaisuus jonka teema/punainen lanka pyörisi ajan ympärillä.

"Siinä kohdassa missä tulevaisuus ja menneisyys risteävät syntyy kaaos jota me kutsumme nykyhetkeksi."

"Aika on monimutkainen aihe, sillä aika itsessään on ihmisen keksinä käsite ja siksi ongelmallinen."

"Mikä muu asia säätelee käyttäytymistämme elämässä enemmän kuin aika ja se miten sen päätämme käyttää."

"Meille kaikille on suotu vain tietty määrä kallisarvoista aikaa ja se tulisi käyttää niin ettei sitä tarvitsisi katua."

(Parempi hetki hävetä kuin kauan katua)

Mitä kaikkea ajalla voi ja ei voi tehdä?

-Voiko ajassa matkustaa?

-Voiko ajan pysäyttää?

-Voiko aikaa pidentää tai lyhentää?

-Voiko aika lentää?

Mitähän muuta sitä voisi ajan kanssa vielä leikkiä?

Minulla on muutamia idoita miten lähteä luomaan taianomaisia elämyksiä ajan kanssa, mutta niistä joku toinen kerta.

Lisäksi olen pyöritellyt mielessäni ajatusta ohjelmasta jonka tarkoitus olisi luoda katsojalle psykedeelinen kokemus... Mitä ikinä se sitten kenellekin tarkoittaa..

Tavat joilla tähän pyrkisin (ja joita en ole kuullut käytettäneen vielä missään taikaesityksessä):

-Jokaisella katsojalla olisi kuulokkeet päässä joista kuuluisi niin esiintyjän puheääni kuin kaikki muukin mikä sinne halutaan syöttää. Eri kuulokkeisiin voitaisiin esimerkiksi syöttää eri taustamusiikkeja, tai samalla kun esiintyjä puhuu kuuluisi joistain kuulokkeista jotain ihan muuta kuin mitä lavalla sanotaan (tämä jo itsessään avaa niin monia mahdollisuuksia etten viitsi niitä tähän alkaa kirjaamaan).

-Kuulokkeiden lisäksi ääntä tulisi myös kaiuttimista jolloin kuulokkeiden ulkopioliset äänet läpi päästessään saisivat aikaan erilaisia tunnetiloja riippuen taas siitä mitä kaiuttimista laitettaisiin soimaan/kuulumaan

-Valot olisivat myös tärkeässä roolissa esityksen aikana. Esimerkkinä voitaisiin miettiä, että lavan takaseinään heijastettu kuva voisi muuttua esityksen kulun myötä. Minulla kävi mielessä myös ajatus siitä että jos haluaisin ihmisille tunteen siitä että lava siirtyisi yhtäkkiä paljon lähemmäs yleisöä voisi tuo heijastus yllättäen kasvaa paljon suuremmaksi samalla kun äänet kuulokkeissa voimistuisivat.

-Valojen ja varjojen mehdollisuuksia tämän tyyppisessä ohjelmassa voisi koittaa hyödyntää jollain muullakin tavalla...

Mitäs sitä vielä kertoisi?

Hirveän vähän keikkakäyttöön käyttökelpoista materiaalia on tullut mieleen, mutta eiköhän sekin ala jossain vaiheessa sujumaan.

Toivottavasti...

Yours truly:

Taikuri Sami Paavola

Inspiraatio missä olet?

Inspiraatio...

Siinä vasta asia jota ei voi pakottaa. Tai itselläni se ei ainakaan toimi.

Olen pitkään miettinyt esitykseni uusimista, mutta olen jumissa. Tuntuu kuin minulla ei olisi minkkäänlaista annettavaa (poislukien aika-ajoin tapahuvat "ahaa" -elämykset).

Käyttämättömiä ideoita minulla on, mutta ei kykyä saada niistä aikaan mitään. Olen viime aikoina hakenut inspiraatiota mm. Neil Gaimanilta, (Jos ette tunne, hävetkää!) Penn & Telleriltä, Edgar Allan Poelta ja monilta muista ihmeellisiltä ihmisiltä.

Nyt olen vielä enemmän sekaisin, kuin mitä olin ennen tutkimusmatkaani näiden suurten taiteilijoiden maailmaan.

Olen kuitenkin päättänyt lähteä tekemään esitystä joka pyörii kaksimielisten, härskien ja pervojen asioiden ympärillä.

-Miksi?

Koska tuonlaista ohjelmaa ei ole tarjolla ja uskon sille olevan markkinoita. Vähintään nuorten aikuisten keskuudessa. Miksei muuallakin.

Ohjelma tulisi kuitenkin tehdä hyvällä maulla ja niin ettei se suoraan loukkaa ketään.

Tai miksei se saisi loukata?

Kävin kollegani Petri Purhon kanssa pitkän keskustelun siitä miten jotkut kielelliset asiat loukkaavat tai herättävät negatiivisia mielikuvia ihmisissä ja miksi. Petrin suosituksesta katsoin Steven Pinkerin luennon jonka hän piti Googlen väelle vuonna 2007 (http://www.youtube.com/watch?v=hBpetDxIEMU).

Olen tähän asti esiintynyt lavalla taikurina joka ei ihan täysin onnistu tempuissaan, mutta joka korjaa asiat toimimaan haluamallaan tavalla.

Tämä lähestymistapa on toimiva, sillä silloin esityksessä on draamallinen kaari. (Toinen asia josta puhuimme Petrin kanssa)

Haluaisin kuitenkin esittää lavalla varmempaa taikuria joka onnistuu aiheuttamaan ihmetystä ja samalla viihdyttämään ihmisiä omalla tavallaan.

Tässä onkin se ongelma. Miten luoda esitys tai edes idea esityksestä jollaista ei vielä ole?

Tai miten alan kehittää ideaa joka minulla jo on?

Tässä hieman ajatuksen juoksua (lähinnä itselleni)...

Yours truly: Taikuri Sami Paavola

Tätäkö tämä nyt on?

Iltaa.

Käväisin tosiaan kilpailemassa Casino Talent 2011-kilpailussa torstaina 31.03.2011. Esiintymis vuoroni oli kolmantena, heti Andrews Sisters Tribute & the Great Helsinki Swing Big Bandin (http://www.helsinkibigband.com/ghsbb/) ja Laura Zarayn (http://www.rakssharqi.net/) jälkeen.

Esitys meni kaikenkaikkiaan hyvin lukuunottamatta pientä virhettä siinä, että esiintaikomassani ilmapallossa oli pieni reikä jonka asiosta tuo kyseinen kapistus ei näyttänyt aivan toivotulta h-hetkellä. Tästä en voi syyttää kuin itseäni, sillä olin jättänyt esiintymiseni valmistelut viimetinkaan siinä toivossa, että pääsen näkemään minkälaiselle yleisölle esiintyisin ja säästäisin siinä mukamas aikaa...

Esiinnyttyäni sain kommentit tuomaristolta johon kuului Grand Casinolla työskentelevä Hinriikka Lindqvist, "Puoli Seitsemän"- ohjelmasta tuttu Mikko Kekäläinen ja esittelyjä kaipaamaton Marco Bjurström. Esitykseni sai tuomariston mukaan enemmän nauruja kuin edellisenä päivänä järjestettyjen Stand-up -komiikka kilpailujen kilpailijat yhteensä ja, että esitykseni oli hyvin ammattimainen ja varsin erilainen muihin esiintyjiin verrattuna. (Mitä voi olettaa jos "Show-viihde -kategoriassa" on mukava vain tanssi- ja musiikkiesityksiä joissa ei oteta minkäänlaista suoraa yhteyttä yleisöön?)

Marco puolestaan sanoi, että esitykseni oli hyvinkin keskinkertainen, koska en ole kansainvälisesti ymmärrettävä esiintyjä ja, että hän olisi toivonut jotain spektaakkelimaisempaa lopetusta ohjelmalleni... (Hän ei missään vaiheessa kysynyt montaako kieltä puhun [tähän kohtaan kuului yleisöstä "Sä et tiedä kenelle sä puhut!"] tai, että olinko harkinnut tekeväni jotain spektaakkelimaisempaa? Jolloin tuskin olisin saanut minkäänlaista järkevää kokonaisuutta esityksenä aikaiseksi.)

Minun jäkeeni kilpailuissa esiintyi vielä CSSA-Dancing (http://kiinalainentanssi.com/) ja Dizzy Queens (http://www.dizzyqueens.com/), jonka esitys vakuutti minut siitä, etten tulisi voittamaan kyseistä kilpailua.

Tässä vaiheessa tuomaristo siirtyi harkitsemaan päätöstään ja lavalle päästettiin ratki riemukas, edellisen Casino Talentin voittaja; Rudi Rok (http://rudirok.com/).

Tuomariston palattua takaisin pääsivät kaikki kilpailijat jännittämään tulosta Fennia-salongin takatilojen uumenissa. Itse uskoin Dizzy Queensin voittavan uskomattoman upealla ja loppuun asti mietityllä laulu-esityksellään, mutta kun kuulin tuomariston kommentit olin tyrmistynyt.

-Valitsimme voittajaksi esiintyjän jolle uskomme olevan eniten mahdollisia esiintymistialisuuksia Grand Casino Helsingissä.

-Valitsemamme esiintyjä on osoittanut suunnatonta kehitystä esiintymistensä kanssa. (Eli tämän kommentin antaja [yllattaen Marco Bjurström] oli nähnyt tuon kyseisen taiteilijan ennenkin)

-Voittaja ohjelma erottui kaikista muista ammattitaidollaan ja erilaisuudelaan.

Kilpailun voitti napatanssija Laura Zaray.

Napatanssija!

"Eniten mahdollisia esiintymistilaisuuksia" !!!

Ei mennyt tuomariston ja yleisön mielipiteet ihan yksiin sillä voittaja sai vain pienet hämmentyneet aplodit.

Dizzy Queenin olisi pitänyt voittaa. Ainakin minun mielestäni.

(Jos jollakin on joskus mahdollisuus nähdä Dizzy Queensin esiintyvän suosittelen lämpimästi! Minulle itselleni tuli mieleen mahdollinen yhteistyö jossain vaiheessa kyseisen poppoon kanssa. Asiasta on juteltu ja saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.)

Tätäkö tämä nyt on?

Taikuri ammattinsa äärellä, katkerana tappiosta ja keikkaa (rahaa) vailla. Vuosi 2010 sujui vielä ihan mukavasti, mutta nyt on ollut jo vaikeuksia maksaa vuokraa.

Mitähän sitä seuraavaksi keksisi..?

Yours truly: Taikuri Sami Paavola.